Hii, olin jo menossa nukkumaan, mutta sitten tulikin fiilis päästä pikaisesti tänne kirjoittamaan yöllisiä päänliikkeitä. Oma fiilis vaan senkuin selkenee, pieniä aallokkoja tulee vastaan hiljalleen, mutta tietty olotila sisällä itsessä on kuitenkin pysynyt ja pitänyt pintansa, tietynlainen luottamus ja rauha siitä että kaikki on lopulta kunnossa ja ok. Se on kauhean rauhoittavaa ja samalla ajautuu miettimään, minne sen välillä kadottaa? Loppuuko oma usko, vai onko itse niin puhki väliajoin, henkisesti ja/tai fyysisesti, että sitä vain luovuttaa ja odottaa taas seuraavaa nousua kuin kuuta nousevaa. En saa itse hahmoitettua tuota, mutta voisin veikata jälkimmäistä..

Enivei, palapelejä olen rakennellut kuin hullu, tutut tietää *wink* ja lisää tekisi mieli rakennella, pari palapeliä on jonossa, siinä niidenkin tekemisessä on jotain rauhoittavaa, varmaankin se että sitä keskittyy vain ja ainoastaan siihen, ei mitään muuta, ajatukset hälvenee, vähän siis kuin meditoisi. Siitä tulikin mieleen et oon ollu koukussa yhteen youtube pätkään, en videon tai kuvien takia vaan sen äänen, laitanpa tänne perään sitten sen, vähän tiibetin buddhalaista meininkiä kehiin :) (näköjään siinä tulee perässä jotain muuta juttua, siis videossa..) Jotain rauhoittavaa tuossa äänessä on. heh.

.Huomenna, tai siis myöhemmin tänään, olisi tarkoitus nähdä vanhoja ystäviä, joitaki en ole nähnyt useampaan vuoteen, joten odotan innolla.. Kiva nähdä minne kukin on polullaan ajautunut, vaihtaa kuulumisia ja tehdä yhdessä, kuulemma joku koiranpentukin on jollakin mukana ja minähän tykkään!

Ja se mun kovasti odottama ja toivoma kevät meni taas uuden lumen alle piiloon, mutta kaipa se sieltä pitan taas tulee takaisin ja pilkistää entistä voimakkaampana, kevät aurinko on niin mukava, lämmittää kivasti. Kohta yhä useampi lintu innostuu laulelemaan enempi ja kasvit alkavat vetreytyä talven jäljiltä, sitä odottaen..

Maailma, niinkuin minä sen tunnen on aika mielenkiintoinen paikka – sanoisin. Elämä, niinkuin minä sen tunnen, on aika milenkiintoinen asia – uskoisin.

Viimeaikoina, viime päivinä, olen kokenut oman elämäni taas eritavaolla verrattuna siihen, mitä se elämä on arkena minulle ollut. Omat selkävaivani ja elämän rytmin muutos on saanut aikaan erilaisen elämän. Olen ollut opiskelija, ja tulen olemaan opiskelija koska olen koulun kirjoilla vielä jonkun aikaa. Olen ollut työssäkäyvä, täyspäiväisesti sekä myös kesätyöläisenä opiskelun tauotessa hetkeksi. Arki, joka muuttuu ja kaikki ne asiat oman arjen ympärillä, tuntuvat muuttuvan ajoittain. Henkilöstä, joka tekee henkisiä harjoituksia, henkilöön joka hyppii kaupungilla, elää ns. Maallista elämää. Ja sitten siihen nykyiseen minään, joka koittaa oppia tasapainoittamaan maallisen ja henkisen puolensa hiukan paremmin, jotta se tietynlainen keinun liike, puolelta toiselle vakiintuisi ja löytäisi oman rytminsä jossa arki, oli se sitten opiskelua tai työtä tai sairastelua ja sopiva määrä sitä maallista elämää ja henkistäelämää kohtaisivat yhtenä kokonaisuutena, onnistuneena arkena.

Minä, joka yleensä elää täysillä sitä vaihetta joka elämässäni menee, kokee että olisi aika löytää tasapainoinen rytmi elämäänsä. Se rytmi jossa ystävät, työ, oma aika ja nämä niinsanotut henkiset jutut ajautuisivat sulaan sopuun. Arkeen jossa minä ihmisenä, henkilönä, tiettyjä asioita kokeneena ja jotain niistä ymmärtäneenä voisin jakaa itseäni olemalla oma itseni toisille. Auttaa ehkä toisia kohtaamaan joitain asioita sekä samalla saada toisilta apua itseni kehittämiseen.

Toisaalta, omaa tämän hetkistä lyhyttä elämääni miettiessä, olen aina halunnut päästä syvälle siihen kokemusmaailmaan mikä milloinkin on minulle ajankohtaista. Haluan paneutua ja löytää uusia tuntemuksia, uusia ulottuvuuksia sekä luoda kontakteja. Mutta siinä vaiheessa, kun huomaa keinun taas kallistuvat toiselle puolelle, helposti kadottaa ne kaikki kontaktit jotka on jo onnistunut keräämään, yhteydenpito jää ja helposti sivuuttaa kaiken sen mitä on jo luonut. Miten ne ihmiset kokevat minut sen jälkeen? Miten minun pitäisi toimia? Osaanko ylläpitää ne tärkeät ystävät ja kontaktit jokta minulle niin paljon ovat merkinneet?

On hienoa välillä kokea maailmansa niin, että istuu bussissa ja toteaa kuinka jokainen yksilö, jokainen ihminen on kaunis. Kirjaimellisesti kaunis. On myös hienoa havahtua siihen että katsoo tuntematonta ihmistä silmiin ja jää pohtimaan, mikä ja kuka tuo olento tuolla silmien takana on, kuka siellä loistaa ja mikä on tämän tarina. Silmät kertovat aina paljon, mutta kasvojen tulkinta tekeevielä helpommin ihmisestä onnellisen, surullisen, haikean tai vaikkapa vihaisen näköisen ja joka kerta kun toisen silmistä tulee vastaan tyhjyys ja elämän mitättömyys, se hätkähdyttää, laittaa ajattelemaan mikä on tämän yksilön siihen ajanut ja mitä voisi tehdä.

Näihin ajatuksiin... ja jotain sopivaa musiikkia mukaan.

Love Will Come Through - Travis

Noniin, sitä ollaan taas pitkästä aikaa täällä ja kirjoittamassa. Aika on hurahtanut nopeasti ja kevättä kovasti odotellaan. Kulunu talvi on ollut kyllä monella tavalla kovin erikoinen ja paljon on joutunut selän takia kohtaamaan ihan uusia asioita ja on pitänyt opetella elämään niiden kanssa, paljon turhautumista, pelkoja ja epävarmuutta ja sen myötä myös laiskuutta. Silti, nyt tuntuu että suurin ja vaikein jakso on takana päin, uudet tuulet alkaa hiljalleen puhaltaa ja toisaalta on löytänyt jotain sellaista taas mikä on ollut kadoksissa monen monta vuotta. Jano oppia ja oivaltaa, löytää yhteys. 

Sen myötä, olenkin taas löytänyt ilon lukemiseen ja harjoitusten tekemiseen sekä vanhan kertaamiseen. Ilolla huomaa kuinka asiat taas natsaa ihan eritavalla ja oma yleisolotila on aivan eri kaliiberia kuin mitä se on ollut. Eilen havahduin bussissa siihen, kuinka kauniita ihmiset ovatkaan! Tämä on juuri se uusi fiilis joka on taas potkinut minusta ulos ja olen siitä kovin iloinen :)

Jonkun loppukappaleen voisin tähän etsiä, katsotaan mitä youtube tarjoaa, silti, oikein aurinkoista helmikuunlopun päivää ja odotellaan yhdessä sitä kevättä!

Grand Central - K-Pax soundtrack

Dodiin, se on sunnuntai, viikko on alkamassa taas ja viikonloppu oli ja meni. Hyvä viikonloppu itseasiassa, perjantai ja lauantai meni iltaa istuen, lauantai päivänä tosin kävin rakennusmessuilla, joista irtosi minullekin maanrakentajana jotain, lähinnä muotituksia ja teräksiä ajatellen.. Ja toki piti kaikki mahdolliset kynät ja lippikset ja kestojääpalat jne jne ottaa mukaan.

Mutta juu, itseasiassa syy jonkatakia tänne tulin kirjoittelemaan suhteellisen järjettömältä kuulostavia ajatuksiani oli Emili Dickinsonin runo jonka halusin tänne iskeä, tykkäsin kovasti:

March 10

Know all things to be like this:
A mirage, a cloud castle,
A dream, an apparition,
Without essence, but with qualities that can be seen.

Know all things to be like this:
As the moon in a bright sky
In some clear lake reflected,
Though to that lake the moon has never moved.

Know all things to be like this:
As an echo that derives
From music, sounds, and weeping,
Yet in that echo is no melody.

Know all things to be like this:
As a magician makes illusions
Of horses, oxen, carts and other things,
Nothing is as it appears.

                    BUDDHA

Fullfillment

 
You must live
hand in your heart
Until your hand
changes to a heart
heart to a hand
Until it is insignificant  
which hand you give
 

-Tommy Tabermann, Finnish poet

and in finnish

Täyttymys

Good day to everyone,

It is nice tuesday day in here Finland; maybe sun is shining, i dont know, maybe there is clouds, i dont know, maybe it rains i dont know. What i know is, that there is always sun, even when we dont see it, behind the clouds. It is same with our true being, we have emotions, we have all kinds of feelings, relationships, happenings, most of the times our mind is covered with anything but silence, and still, i know, that behind all those. There is ultimate silence, ultimate love, ultimate light. The True Being and sun shines in there, all the way. Some say it is just all empty, but is it really? ..i let you to answer that.

World is kind of wierd place, to think that we all are in here, humans and other beings, we communicate and live and search, always searching more, asking more.. we all have the need to find, but then we ask, find what? Some know what they are looking for, some dont have no idea and to some, it does not matter. We may not realize that most of our actions are because we are missing something, and the need to find is built inside of us. Just think of it, why you buy some things, why you miss someone near you, why you want this and that, often, i think, we would say; \"because i felt that i need it, i missed something in me and i felt kind of that when i take this, the feeling desappears..\". I do not mean that for example relationships would be bad, no. relationships are gifts, and the other helps you to find that side of you that maybe is missing, the other \'makes you whole\' they used to say.

So yeah, this kind of thoughts today. I have been reflecting a lot of my ideas and thoughts in my head, try to figure out, what makes them arise in me. What is the root for this and this to be like that. Not why this idea pops to my head, but where, after what thought or feeling this came in my head? And what there was like that, that my mind slipped and went along with this emotion or thought. And let me say, it is  a great way to get to know that side of you that you easily try to cover, especially with those ideas in your head, that when those come, you think gods - go away, you remind me something i dont want to remember! But why, what in me was hurt?

Have a great day, and remember, sun shines - even when there is clouds.

This quote is about the quality of the mind and the paradox of mind, very interesting things when we look those at the deeper level, would recommend that to everyone!

Rigpa Glimpse of the Day 7.5.2007

Imagine you are sitting in front of a glass door that leads out into your garden, looking through it, gazing out into space. It seems as though there is nothing between you and the sky, because you cannot see the surface of the glass. You would bang your nose if you got up and tried to walk through, thinking it wasn’t there. But if you touch it you will see at once that there is something there that holds your fingerprints, something that comes between you and the space outside.

In the same manner, the ground of the ordinary mind prevents us from breaking through to the skylike nature of our mind, even if we can still have glimpses of it. We have to break out of the ground of the ordinary mind altogether, to discover and let in the fresh air of Rigpa.

here is poem that i got to my mail today, i tried to translate it in english since the original one is in finnish. hope you enjoy as much as i did.

Joskus, jonakin iltana
kun sydän on hetken
avuton ja sokea,
repii ja potkii suruissaan,
me soudamme
vuolaaseen vastavirtaan
ilman airoja,
pelkän halun ja tahdon voimalla
Joskus, jonakin iltana
meidän uskomme
ihmeeseen mitataan

- Tommy Tabermann

Sometime, some night
when heart is for a moment
defenceless and blind,
rips and kicks in sadness,
we row
fluent counterflow
without oars,
with mere power of desire and will
Sometime, some night
our faith
in miracle is measured

-Tommy Tabermann

So yeah, Good morning everyone.. It is good morning in here atleast. I am at school, came a bit too early since my morning classes were cancelled, but its nice. Im sitting in computer that is right in front of window and sun is shining to my face, i watch the sea from window and smile. Very beautiful morning indeed.

Ok, so ill leave now.. lets see if i can take a nice picture over here..

Take care all.

Namaste.

Here is few Pranic Healing vids from youtube.. hope you enjoy!

Pranic Healing Special Reports

1 

2

3

4

Today has been a lot more better day than what it was on sunday, or yesterday if we want to measure it, today i have been quite active, doing all kinds of works in my home, cleaning, washing dishes, vacuuming and soon i am going to bake some bread too, after sitting in here and enjoying my tea.

So, what else can i say, school is nearing its end and i have some plans, i wait my work to start, i wait wesak to come and soon ill be 22 years too. .. i had some other things on mind about what to write but got taken to other conversation..

so here is video for today

Kwan - Tainted Love

April 23

ON BODHICITTA:

The Compassionate Heart of the Enlightened Mind

It is the supreme elixir
That overcomes the sovereignty of death.
It is the inexhaustible treasure
That eliminates poverty in the world.
It is the supreme medicine
That quells the world’s disease.
It is the tree that shelters all beings
Wandering and tired on the path of conditioned existence.
It is the universal bridge
That leads to freedom from unhappy states of birth.
It is the dawning moon of the mind
That dispels the torment of disturbing conceptions.
It is the great sun that finally removes
The misty ignorance of the world.

SHANTIDEVA

mm.. today has been quite a rough day in a way. a lot of things going throuhg my small head and a lot of things waiting in line for me to let them come to my head. I try to find a good way to get all those out, but havent found one, just have to meditate and try to talk and do some other practises to be able to let go. Today i also dug quite deep inside and not it all seems too heavy on my shoulders.. But it will go away.. i know that, just will have to wait and be patience.

well, i will get going to sleep soon..

Nice online radio - folk, thanks Dex!

Heart Sutra (very nice video)